Siirry suoraan sisältöön

Harmo ja minä

su 31.7. klo 14, Nuorisoseurantalo Tapiola

Petri Kumela, kitara
Vesa Vierikko, kertoja

Kahden ylistetyn huipputaiteilijan esitys on kitaransoiton ja kerronnan ylistys ihmisen, eläimen ja luonnon yhteiselolle.
Juan Ramón Jiménezin runollista proosaa ”Harmo ja minä – Andalusialainen elegia” pidetään espanjalaisen Nobel-kirjailijan pääteoksena. Alkuperäinen teos ”Platero y yo” vuodelta 1914 kertoo Jiménezin ja hänen aasinsa Plateron (Harmon) kokemuksista, joissa kirjailija uskoo aasille mietteensä, tunteensa ja huomionsa elämästä pienessä Moguerin kotikylässään eteläisessä Andalusiassa.
Kirjan lämmin ja rakastava ymmärrys Ihmisen, eläimen ja luonnon yhteiselosta on voimakas puheenvuoro jokaisen elämän tärkeydestä ja ihmisen syvemmästä olemuksesta. Kirja julkaistiin suomeksi 1957 nimellä ”Harmo ja minä”. Suomentaja Tyyni Tuulio ansaitsee syvän kumarruksen upeasta käännöksestään.

Mario Castelnuovo-Tedesco, italialainen muusikko ja säveltäjä, ihastui kirjan tarinoihin ja viisauteen, ja sävelsi vuonna 1960 kirjan tarinoiden innoittamana kertojalle ja kitaralle teoksen ”Platero y yo, Op 190”, jossa on 28 osaa. Elävissä esityksissä on tilanteesta riippuen 10-20 osaa. Sävellykset seuraavat tarkasti tarinoiden kulkua, vahvistavat ja täydellistävät Jiménezin proosaa ja mukautuvat sen vaihteleviin tunnelmiin.
Andrés Segovia levytti kymmenen teoksen osaa ilman kertojaa, koska musiikki itsenäisestikin on erittäin herkkää ja ilmaisuvoimaista. Mutta kertojan ja kitaristin, Vierikon ja Kumelan, yhteistyönä niistä muodostuu liikuttava ja lämmin mestariteos.

Kesto n. 50 minuuttia, ei väliaikaa


Juan Ramón Jiménez (1881-1958) oli espanjalainen runoilija ja kirjailija, kotoisin pienestä Moguerin kylästä Andalusiassa, eteläisessä Espanjassa. Jiménez oli espanjankielisten maiden johtava runoilija, joka kirjoitti pitkälti kolmattakymmentä runokirjaa ja myös useita runollisia proosateoksia. Tunnetuin jälkimmäisistä on Platero y yo, joka julkaistiin suomeksi Tyyni Tuulion käännöksenä 1957 nimellä Harmo ja minä. Jiménez pakeni vuonna 1936 Espanjan sisällissotaa, ensin Kuubaan, sitten Yhdysvaltoihin, ja asettui viimein 1951 loppuelämäkseen Puerto Ricoon. Jiménez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1956.

Mario Castelnuovo-Tedesco (1895 -1968) oli italialainen muusikko ja säveltäjä, kotoisin Firenzestä. Espanjalaisen kitarataiturin Andrés Segovian tapaaminen innosti hänet säveltämään kitaralle; hänet tunnetaan yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kitarasäveltäjistä. Hän teki monen muunkin genren musiikkia, mm oopperoita, näytelmämusiikkia, viulukonserttoja ja kamarimusiikkia eri instrumenteille. Castelnuovo-Tedesco pakeni 1939 Mussolinin fasismin nousua ja asettui Kaliforniaan. Jascha Heifetzin avulla hän pääsi MGM:n säveltäjäksi ja teki musiikkia yli 200 elokuvaan. Castelnuovo-Tedesco oli lisäksi merkittävä opettaja monille tunnetuille elokuvasäveltäjille, kuten Henry Mancini, Nelson Riddle ja André Previn.